Ohjeet hyvään valaistukseen yritystiloissa

Opas LED-valaisimien hankintaan

Oppaan sisältö

  1. Työtilojen valaistus
  2. Halvan loisteputkivalaistuksen teho hiipuu pikkuhiljaa
  3. Valovirran määrä ja valaistusvoimakkuus eli luumenit ja luksit
  4. Valaistusvoimakkuuden suositukset sisätyöpaikoilla
  5. LED-valaisimien hyötyjä
  6. Oma LED-valaisimien suunnittelu ja tuotanto varmistavat laadun

 

1. Työtilojen valaistus

Valaistus on arkinen asia sekä työ- että arkielämässä. Sitä pidetään helposti niin itsestään selvänä, ettei siihen osata kiinnittää huomiota ennen kuin se puuttuu lähes kokonaan. Käytännössä liian usein valaisimien annetaan pimentyä ennen kuin niiden uusimista edes harkitaan.

Tästä oppaasta saat vinkkejä erilaisten työtilojen valaistukseen ja nostamme esiin muutamia LED-valaistuksen hyötyjä. Riittävän valaistuksen toteutusta avataan myös käytännön esimerkeillä.

2. Halvan loisteputkivalaistuksen teho hiipuu pikkuhiljaa

Vaikka loisteputkilla valaistussa työtilassa yksi lamppu silloin tällöin sammuu, ei muutosta välttämättä huomaa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että elinkaarensa loppupäässä olevien loisteputkien valovirta ei juuri poikkea täysin sammuneesta. Matalassa toimistotilassa yksittäisen lampun sammumisen voi vielä huomata, mutta korkeammissa tiloissa ero on olematon.

Hyvin yleinen tuotantotiloissa käytettävä T8-mallin 58-wattinen loisteputki ei paljoa maksa. Lamppujen vaihtaminen yksitellen on työlästä ja sitä myöten kallista puuhaa. Siksipä monessa tuotantoyrityksessä usein odotellaan, että jopa puolet lampuista sammuvat ja loput 50 % palavat himmeänä, ennen kuin lamppujen vaihtourakkaan aletaan. Tällöin tiloissa alkaa olla jo niin häiritsevän pimeää, että tarvitaan älypuhelimen taskulamppusovellusta työskentelyn avuksi.

3. Valovirran määrä ja valaistusvoimakkuus eli luumenit ja luksit

Valovirralla kuvataan valaisimen tuottamaa valon määrää. Puhekielessä käytettään joskus ilmaisua valoteho, joka kuvaa suuretta paremmin. Valovirran yksikkö on luumen (lm).

Valaistusvoimakkuudella kuvataan pinnalta mitattavaa valon määrää. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx) 1 lx = 1 lm/m2. Jos yhden luumenin valaisimen tuottama kaikki valo jakautuisi tasaisesti yhden neliömetrin alueelle, olisi valaistusvoimakkuus tällä alueella yksi luksia.

Luksi-asteikon skaala on laaja. Jo 0,0001 lx auttaa ihmissilmää erottamaan valkoisia kappaleita ja monet kykenevät lukemaan sanomalehtien otsikot yhden luksin avulla. Aurinkoisella säällä pihalla voi olla kymmeniä tuhansia lukseja.

60 W hehkulamppu tuottaa noin 800 luumenia ja uusi 2X58 W loisteputkivalaisin kuvusta riippuen 5000-5500 luumenia. Parhaimmillaan loisteputkivalaisimen valovirta saadaan noin 30W led-valaisimesta (vuonna 2020).

4. Valaistusvoimakkuuden suositukset sisätyöpaikoilla

Valon tarve vaihtelee hyvin suuresti työtehtävistä riippuen. Työtilojen valaistuksen suositukset perustuvat esimerkiksi EN-12464-standardeihin. Tässä eurooppalaisessa standardissa valaistusvaatimusten lähtökohtana on näkömukavuuden ja näkötehokkuuden tarpeet. Siinä määritellään valaistusratkaisujen määrällisiä ja laadullisia vaatimukset useimmille sisätyöpaikoille ja niihin liittyville alueille.

Riittävä valaistusvoimakkuuden lukema on tilan käyttötarkoituksesta riippuen yleensä 50 ja 1000 luksin välillä. 100 luksia on riittävä valaistus tiloissa, joissa käydään vain tilapäisesti, kuten vaikkapa wc-tiloissa. Työtiloissa, joissa oleskellaan jatkuvasti, tulisi valaistuksen voimakkuuden olla vähintään 300 luksia. Tietokoneella tehtävän työn ääressä sen tulisi olla 500 ja arkkitehdin suunnittelupöydällä jopa 750 luksia.

Esimerkki 1: Riittävä valaistus toimistotiloissa

Esimerkkitilassa (kuva 1) on pöytä keskellä toimistohuonetta. Pöydän pinta on 70 sentin korkeudella ja sen yläpuolelle on asennettu Ledistyksen Moduled-mallin valaisin. Toisesta kuvasta (kuva 2) voi nähdä, että valaistuksen voimakkuus pöydän keskellä on noin 295 luksia ja kulmissa hieman vähemmän. Mutta mitä tämä lukema meille kertoo? Kuinka valoisaa 295 luksia itse asiassa on ja onko lukema tarpeeksi suuri?

Kuva 1

 

Kuva 2

Suositusten mukaan toimiston työtasolle pitäisi saada aikaan 500 luksin valaistusvoimakkuus. Esimerkkitilassa oli kuitenkin keskimäärin vain vajaat 300 luksia. Jos haluamme lisää lukseja, tarvitsemme myös lisää luumeneja. Voimme joko hankkia toisen valaisimen tai vaihtaa nykyisen 4000 luumenin valaisimen tehokkaampaan, esimerkiksi 8000 luumenin valaisimeen. Molemmissa tapauksissa työtasolle saadaan 500 luksin valaistusvoimakkuus.

Esimerkki 2: Valaistussuunnittelun avulla vertaillaan vaihtoehtoja

Yleensä työtiloissa on enemmän kuin yksi valaistava kohde keskellä huonetta. Tällöin valaistussuunnittelusta on paljon hyötyä, sillä sen avulla voidaan vertailla eri vaihtoehtoja.

Tässä toisessa esimerkissä on toimistohuone, jossa on useita työpöytiä (kuva 3) ja kolme vaihtoehtoa valaistuksen toteuttamiseen (kuva 4). Tavoitteena on saada koko toimistotilaan 500 luksin valaistusvoimakkuus. Haluttuun lopputulokseen päästään kaikilla kolmella vaihtoehdolla. Kaikissa valaistusvaihtoehdoissa valaisimien tuottama luumenmäärä on sama eli 24 000 luumenia:

  • Vaihtoehto A) Kuusi valaisinta x 4000 lm
  • Vaihtoehto B) Kolme valaisinta x 8000 lm
  • Vaihtoehto C) Yksi 24 000 luumenin valaisin
Kuva 3

 

Kuva 4

Vaihtoehdot eroavat toisistaan, kun vertaillaan esimerkiksi tilojen keskimääräisiä lukseja. Vaihtoehdossa C huoneen työtasoilla on keskimäärin jopa 734 luksia, kun taas vaihtoehdossa A vastaava luku on enää 630. Mutta hetkinen, jos tavoite oli 500 luksia, eikö 700 ole liioittelua? Eikö vähempikin riittäisi?

Valaistussuunnitteluohjelmalla selviää, että tavoitteeseen päästäisiin jo yhdellä 16 000 luumenin valaisimella, joka on asennettu 2,8 metrin korkeuteen (kuva 5). Siinä tapauksessa koko tilan valaistusvoimakkuus on keskimäärin yli 500 luksia, mutta työpöytien kesken on isoja eroja. Todellisuudessa valaistus pyritään tietenkin jakamaan tasaisesti kaikille toimistopöydille. Lopputuloksen kannalta parempi ratkaisu on usein iso määrä pienitehoisia valaisimia, kuin pieni määrä erittäin tehokkaita valaisimia.

Vaihtoehtojen välillä on eroja myös kustannusten osalta. Alhaisempi kokonaiskustannus houkuttelee valitsemaan sellaisen vaihtoehdon, jossa on pieni määrä tehokkaita valaisimia.

Oikea vaihtoehto löytyy valaistussuunnittelijan avulla, jolloin tilaan saadaan riittävän voimakas valaistus ja tasaiset valaistusolosuhteet, mutta kustannukset pysyvät kurissa. Tässä esimerkkitapauksessa neljällä Ledistyksen Profiled PRL601-mallisella valaisimella saadaan tasainen 500 luksin valaistusvoimakkuus kaikille työpöydille (kuva 6).

Kuva 5

 

Kuva 6

Pyydä Ledistyksen asiantuntija paikalle tekemään veloitukseton valaistuskartoitus.

5. LED-valaisimien hyötyjä

Loisteputkien valaistusvoimakkuus on jo muutaman tuhatta luumenia. Yhdestä 58 watin 1500 mm pitkästä loisteputkesta voi lähteä jopa 3 000 lumenin valovirta. Mihin siis tarvitaan LED-valaisimia?

LED-valaisimet valaisevat tehokkaasti

Nimensä mukaisesti loisteputki todellakin loistaa ja samalla se säteilee joka suuntaan. Tämän vuoksi loisteputkivalaisimien runkojen sisäpinnassa joudutaan käyttämään usein erilaisia heijastimia, jotta osa ylöspäin suuntautuvasta valosta saataisiin ohjattua alaspäin ja hyötykäyttöön.

LED-valaisimissa valon pystyy sen sijaan suuntaamaan juuri sinne, missä sitä tarvitaan, esimerkiksi erilaisten linssien avulla. Tämän ansiosta suurin osa LED-valaisimista lähtevästä valosta saadaan tehokkaasti valaisemaan haluttua kohdetta.

Valaisimesta ulos tulevan valon määrä ja jakauma riippuu muun muassa käytettävästä linssin tai kuvun materiaalista ja muodosta. Esimerkiksi Profiled-malliamme saa valokeilaa kaventavalla linssillä, kirkkaalla kuvulla sekä häikäisyä vähentävällä samealla opaalikuvulla.

Linssin valokeila on kapeampi, mutta sen läpi pääsee enemmän valoa. Tämä soveltuu erityisesti korkeisiin tiloihin, sillä pitkällä matkalla kapeakin valokeila ehtii leventyä ennen kuin se valaisee haluttua tasoa.

Vastaavasti niin kutsuttu opaalikupu päästää hieman vähemmän valoa läpi, mutta levittää sen tehokkaammin ympäristöön. Tämän vuoksi opaalikupu onkin yleensä parempi vaihtoehto useisiin kohteisiin. Katso linssin ja opaalikuvun vertailu kuvista 7 ja 8.

Kuva 7. Vasemmalla linssin ja oikealla opaalikuvun valonjakauma.

 

Kuva 8. Ylemmässä tilassa (opaalikupu) 100 lx alue yltää hyvin myös seinille, mutta alemmassa se jää pienemmäksi (linssi).

LED-valaisimet ovat taloudellisia

Perinteisilläkin lampuilla, kuten loisteputkilla, saadaan kyllä aikaan riittävästi valoa. LED-valaisimien todellinen kilpailuetu onkin niiden taloudellisuus. Ne käyttävät kuluttamansa energian huomattavasti muita valaisintyyppejä tehokkaammin (kuva 9). Esimerkiksi yleinen 2 x T8-loisteputkivalaisimen teho on noin 130 wattia ja sen avulla kohdetta saadaan valaistua hieman ominaisuuksista ja laadusta riippuen 4 000 – 7 000 luumenin voimin. Ledistyksen käyttämällä LED-teknologialla sama määrä valoa saadaan noin 50 watin valaisimilla.

Monissa tehtaissa, varastoissa ja muissa halleissa tarvitaan kuitenkin huomattavasti tehokkaampia valaisimia, kuin loisteputket. Yleisimpiä näistä ovat erilaiset monimetallilamput, jotka voivat tuottaa jopa kymmenien tuhansien luumenien valovirran. Suurimmaksi osaksi nämä ovat ulkonäöltään kenkälaatikon mallisia koteloita, joissa loistaa 250 tai 400 watin kellertävä tai sinertävä lamppu. Nämä voidaan korvata tehokkailla LED-valaisimilla, joita myös Ledistys valmistaa.

Kuva 9

Tyypillisimmät monimetallilamput voidaan vaihtaa noin 50 – 60 % vähemmän kuluttavaan LED-valaistusratkaisuun. Jo myyntikieltoon asetetut elohopealamput vaihtamalla voidaan yltää yli 80 % säästöön sähkönkulutuksen osalta.

Pitkä käyttöikä lisää pitkän aikavälin säästöjä

Pelkkää energiankulutusta ei kuitenkaan kannata tuijottaa, sillä käytännössä kaikki markkinoilla olevat LED-lamput ja -valaisimet kuluttavat edeltäjiään vähemmän. Energiansäästöstä ei ole hyötyä, jos valaisimia joutuu vaihtamaan usein. Siirryttäessä LED-valaisimiin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota elinkaarikustannuksiin ja pitkän aikavälin säästöihin.

Ledistyksen valaisimien käyttöikä määritellään lyhyesti L80F10 > 100 000 h. Se tarkoittaa, että 100 000 tunnin päälläolon jälkeen 10 % valaisimista on menettänyt enintään 20 % valotehostaan. Toisin sanoen 90 % valaisimista tuottaa vielä vähintään 80 % uuden valaisimen valotehosta.

Toinen tapa käyttöiän määrittämisen on esimerkiksi L80B50 > 100 000 h, joka tarkoittaa että 50 % valaisimessa käytettävästä valonlähteestä, eli LED-komponenteista, tuottaa vähintään 80 % valotehon. B arvo ei sisällä esimerkiksi liitäntälaitteen vikaantumisprosenttia.

Lukemat on mitattu testiolosuhteissa (+25°C) ja esimerkiksi tätä kylmemmissä olosuhteissa valaisimien käyttöikä kasvaa ja kuumemmissa se vastaavasti lyhenee. Lämpö ei siis ole hyväksi LED-valaisimille ja siksi laadukas lämpöä johtava runko on kirjaimellisesti elintärkeä.

Ledistyksen valaisimien alumiinirunko johtaa tehokkaasti lämpöä pois ledien luota kuumenematta kuitenkaan liikaa. Valaisimen elinikää saadaan pidennettyä edelleen himmennysominaisuuksien ansiosta. Lue lisää valaistuksen ohjausmahdollisuuksista.

6. Oma LED-valaisimien suunnittelu ja tuotanto varmistavat laadun

Paremman laadun turvaamiseksi lopetimme valaisimien maahantuonnin vuonna 2015 ja olemme siitä asti suunnitelleet ja tuottaneet omat LED-valaisimemme Kempeleessä.

Nykyään olemme täysin suomalainen CleanTech-yritys, jonka jokainen tuote valmistetaan ja testataan työntekijöidemme toimesta. Avainlippu-tuotteidemme reklamaatioprosentti on hyvin lähellä nollaa. Joskus virheitä kuitenkin sattuu, mutta oman tuotantomme ansiosta takuuasiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Luotamme omaan tekemiseemme ja laatuun vankasti. Käytämme markkinoiden laadukkaimpia komponentteja. Laadun merkiksi Moduled– ja Profiled-valaisimille on myönnetty myöskin STUL-takuu.